Innostava mahdollisuus kehittää palvelutuotantoa

Lähestymme Suomessa historiallisen uudistuksen toimeenpanoa. Ensi vuoden 2023 alusta koko sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Tämän muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan hyvinvointialueille valtuustot, joiden valinta on nyt käsillä.

Muutos on suuri ja ensimmäisen valtuuston tehtävä tulee olemaan monessa asiassa ratkaiseva myös pitkälle tulevaisuuteen. Uuden järjestelmän perustavat päätökset tehdään ensimmäisellä vaalikaudella. Hiomista varmasti tulee riittämään tulevaisuudessakin, mutta palvelustrategiassa ja palveluverkon määräytymisessä tulee uuden valtuuston onnistua, jotta uudistuksen tavoitteisiin voidaan päästä.

Valtakunnallisesti uudistuksen tavoitteena on:

• turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville,
• parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta,
• kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja,
• turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti,
• vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin ja
• hillitä kustannusten kasvua.

Tavoitteena on siis parantaa pohjoispohjalaisen ihmisen tarvitsemia sote- ja pelastuspalveluita. Palveluiden nykyisessä tuottamisessa on paljon hyvää ja paljon kehitettävää. Paljon on vielä uuttakin löydettävää, jotta uudistukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Tämä asetelma on mielestäni innostava ja olen valmis tähän työhön useasta organisaatiosta hankitun kokemuksen valossa. Nyt on aika pohtia laajasti palvelutuotannon sisällön uudistamista. Palveluiden tuottaminen yhdessä organisaatiossa parantaa palveluiden saatavuutta koko laajalla alueella, parantaa tiedonkulkua ja hyvien palvelutapojen laajenemista koko alueen käyttöön sekä mahdollistaa paremman taloudellisuuden.

Uudistuksessa tulee parantaa sote- ja pelastusalan henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Hyviä esimerkkejä on jo nyt siitä, miten työntekijät pystyvät vaikuttamaan, mutta laajasti ottaen tässä on vielä parantamisen varaa. Työntekijöillä on tietoa siitä, miten palvelut tulisi järjestää uudella tavalla niin, että asiakkaan kokemus palvelusta olisi parempi, työntekijän kokemus työstään olisi mielekkäämpi ja kokonaiskustannus jäisi nykyistä pienemmäksi. Näille ideoille tulee uudessa organisaatiossa luoda väylät, jotta ne tulevat huomioiduiksi ja mahdollisuuksien mukaan toimeen pantaviksi. Tämä on merkittävä asia myös alan vetovoiman kasvattamisen kannalta.

Aluevaaleissa koko Pohjois-Pohjanmaa on yhtenä vaalipiirinä ja vaalit toimitetaan suhteellisina. Millään kunnalla ei siis ole automaattisesti edustajia aluevaltuustossa. Siksi on tärkeää, että jokainen äänioikeutettu käyttää harkintansa ja käy äänestämässä mielestään parasta ehdokasta aluevaltuustoon. Mitä aktiivisemmin äänestetään, sitä paremmin kansalaisten tahto tulee vaaleissa huomioon otetuksi.