Omaishoitajien vapaiden järjestämisestä

Keskiviikko 19.1.2022 klo 10:56 - Anni-Inkeri Törmänen

Pudasjärvellä tehdään laadukasta ja sydämellistä vanhustyötä. Tavoitteena on taata jokaiselle arvokas vanhuus. Kun emme itse pysty enää huolehtimaan itsestämme, meidän pitää pystyä luottamaan siihen, että joku meistä huolehtii.

Omaishoito on yksi hyvistä vaihtoehdoista hoidon järjestämisessä. Siinä lähimmäisenrakkaus toimii liikkeelle panevana voimana. Työ on ympärivuorokautista ja omaishoitajalle on lakisääteisesti turvattu lomaa kolme vuorokautta kuukaudessa.

Vuorohoitopaikkoja on Oulunkaaren Pudasjärven kotihoidosta juuri saamani tiedon mukaan riittävästi. Lomat pystytään tarjoamaan toiveiden mukaisesti määräajoissa. Kolmen lomavuorokauden sijaan usea vuorohoitojakso on viikon mittainen. Vuorohoitoa toteutetaan Hirsikartanossa ja mahdollisuuksien mukaan myös kotona ja perhehoidossa. Omaishoitajan kanssa sovitaan, missä vapaa järjestetään.

Lomalle lähteminen tästä työstä ei ole yksinkertaista. Arki on raskasta ja pientenkin muutosten teko vaatii aina ponnistuksia. Jotta kaikki omaishoitajat pitäisivät lomansa, omaishoitajat tarvitsevat ammattilaisen rinnalleen, joka huolehtii vapaapäivien toteutumisesta. Ei riitä, että odotetaan omaishoitajan yhteydenottoa. Tässä on parantamisen varaa.

Omaishoitajan vapaiden pitäminen ei ole itsekästä, vaan mahdollistaa omaishoitajan jaksamisen ja sitä kautta laadukkaan hoidon omaishoidossa olevalle. Omaishoito on hoitomuotona yhteiskunnalle todella edullista, joten vapaiden järjestämiseen panostaminen on kaikkien osapuolten kannalta viisasta ja samalla inhimillistä.

Lakkari perustettiin aikanaan vuorohoitoyksiköksi palvelukeskukseen, mutta vuorohoitoa se ei tarjonnut enää viimeisinä vuosinaan. Lakkarin lakkauttaminen ei siis ole heikentänyt vuorohoitoon pääsemistä.  Lakkari edusti Pudasjärvellä pitkäaikaista laitosmuotoista hoivahoitoa, joka monesta kunnasta on lakkautettu jo vuosia sitten. Ketään ei saa hoitaa laitosmaisesti ilman lääketieteellisiä perusteita.

Pudasjärvellä on haluttu panostaa kodinomaiseen asumispalveluyksiköissä tapahtuvaan hoitoon, jossa vanhukset asuvat yksiköstä vuokraamissaan kodeissa ja saavat sinne tarvitsemansa hoivan. Tällä hetkellä asumispalvelupaikkoja on riittävästi, mutta tulevaisuudessa vanhusten määrän kasvaessa sekä kotiin annettavaan hoitoon että kodinomaisen asumisen erilaisiin ratkaisuihin on panostettava nykyistä enemmän.

Kommentoi kirjoitusta.

Oikea apu oikeaan aikaan ja paikkaan

Maanantai 17.1.2022 klo 8:39 - Anni-Inkeri Törmänen

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue tuottaa meille kaikille tärkeät sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut vajaan vuoden kuluttua eli vuoden 2023 alusta. Sitä varten tarvitsemme aluevaltuuston, joka pystyy tekemään viisaita päätöksiä koko laajaa Pohjois-Pohjanmaata ajatellen. Uudistuksen valtakunnallisena tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut koko hyvinvointialueella. Keskiössä on palveluja tarvitseva ihminen. Näin se on myös Pohjois-Pohjanmaalla.

Vaaleissa koko Pohjois-Pohjanmaa on yksi vaalipiiri ja vaalit toimitetaan suhteellisina vaaleina. Tämä varmistaa sen, että kaikki alueen asukkaat pystyvät harkitsemaan ja demokraattisesti äänestämään parhaan mahdollisen valtuuston, joka tulee tekemään koko maakunnan laajuisen organisaation tärkeimmät päätökset: Päätöksen palvelustrategiasta ja päätökset palveluverkosta. Ensimmäinen aluevaltuusto on tässä paljon vartijana, koska nyt luodaan uusi toimintamalli ja –kulttuuri.

Hyvinvointialueen rahoitus tulee pääosin suoraan valtion budjetista. Suurin osa budjetoitavasta varasta määräytyy koko hyvinvointialueen palvelutarpeiden mukaan. Se on hyvä. Pidän tärkeänä, että myös hyvinvointialueella resurssit pystytään kohdentamaan sinne ja niihin palveluihin, joissa palvelutarvetta on. Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden paraneminen on uudistuksen tavoite.

Palveluiden laatu tulee paranemaan myös sen myötä, että hyvinvointialue tuottaa sekä perustason että erityistason sote-palvelut. Perustason palveluita tulee vahvistaa ja ihmisten mahdollisuutta saada apua oikea-aikaisesti, tulee parantaa. Se tuottaa varmasti myös taloudellisuutta, niin hyvinvointialueen budjetissa kuin laajemminkin yhteiskunnassa.

Olen toiminut aiemmin Kainuun sotessa ja elänyt jo tämän integraation todeksi siellä. Olenkin odottanut tätä hetkeä, että sama pääsisi toteutumaan muuallakin maassa. Sekä palveluiden vastaanottajana että päättäjänä olen kokenut tämän hyvänä ja kannatettavana asiana.

Uudistuksessa tulee lisäksi parantaa sote- ja pelastusalan henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Hyviä esimerkkejä on jo nyt siitä, miten työntekijät pystyvät vaikuttamaan, mutta laajasti ottaen tässä on vielä parantamisen varaa. Työntekijöillä on tietoa siitä, miten palvelut tulisi järjestää uudella tavalla niin, että asiakkaan kokemus palvelusta olisi parempi, työntekijän kokemus työstään olisi mielekkäämpi ja kokonaiskustannus jäisi nykyistä pienemmäksi. Näille ideoille tulee uudessa organisaatiossa luoda väylät, jotta ne tulevat huomioiduiksi ja toimeen pantaviksi. Tämä on merkittävä asia myös alan vetovoiman kasvattamisen kannalta.

Nämä kaikki ovat yhteisen hyvinvointimme kannalta merkittäviä asioita. Yhteiskunta on juuri niin vahva, miten se kohtelee heikoimpiaan. Huolehditaan porukalla, että uudistus vahvistaa yhteiskuntaamme. Rohkaisenkin äänestämään näissä uusissa vaaleissa!

Kommentoi kirjoitusta.

Innostava mahdollisuus kehittää palvelutuotantoa

Lauantai 15.1.2022 klo 22:52 - Anni-Inkeri Törmänen

Lähestymme Suomessa historiallisen uudistuksen toimeenpanoa. Ensi vuoden 2023 alusta koko sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Tämän muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan hyvinvointialueille valtuustot, joiden valinta on nyt käsillä.

Muutos on suuri ja ensimmäisen valtuuston tehtävä tulee olemaan monessa asiassa ratkaiseva myös pitkälle tulevaisuuteen. Uuden järjestelmän perustavat päätökset tehdään ensimmäisellä vaalikaudella. Hiomista varmasti tulee riittämään tulevaisuudessakin, mutta palvelustrategiassa ja palveluverkon määräytymisessä tulee uuden valtuuston onnistua, jotta uudistuksen tavoitteisiin voidaan päästä.

Valtakunnallisesti uudistuksen tavoitteena on:

  • turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville,
  • parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta,
  • kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja,
  • turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti,
  • vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin ja
  • hillitä kustannusten kasvua.

Tavoitteena on siis parantaa pohjoispohjalaisen ihmisen tarvitsemia sote- ja pelastuspalveluita. Palveluiden nykyisessä tuottamisessa on paljon hyvää ja paljon kehitettävää. Paljon on vielä uuttakin löydettävää, jotta uudistukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Tämä asetelma on mielestäni innostava ja olen valmis tähän työhön useasta organisaatiosta hankitun kokemuksen valossa. Nyt on aika pohtia laajasti palvelutuotannon sisällön uudistamista. Palveluiden tuottaminen yhdessä organisaatiossa parantaa palveluiden saatavuutta koko laajalla alueella, parantaa tiedonkulkua ja hyvien palvelutapojen laajenemista koko alueen käyttöön sekä mahdollistaa paremman taloudellisuuden.

Uudistuksessa tulee parantaa sote- ja pelastusalan henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Hyviä esimerkkejä on jo nyt siitä, miten työntekijät pystyvät vaikuttamaan, mutta laajasti ottaen tässä on vielä parantamisen varaa. Työntekijöillä on tietoa siitä, miten palvelut tulisi järjestää uudella tavalla niin, että asiakkaan kokemus palvelusta olisi parempi, työntekijän kokemus työstään olisi mielekkäämpi ja kokonaiskustannus jäisi nykyistä pienemmäksi. Näille ideoille tulee uudessa organisaatiossa luoda väylät, jotta ne tulevat huomioiduiksi ja mahdollisuuksien mukaan toimeen pantaviksi. Tämä on merkittävä asia myös alan vetovoiman kasvattamisen kannalta.

Aluevaaleissa koko Pohjois-Pohjanmaa on yhtenä vaalipiirinä ja vaalit toimitetaan suhteellisina. Millään kunnalla ei siis ole automaattisesti edustajia aluevaltuustossa. Siksi on tärkeää, että jokainen äänioikeutettu käyttää harkintansa ja käy äänestämässä mielestään parasta ehdokasta aluevaltuustoon. Mitä aktiivisemmin äänestetään, sitä paremmin kansalaisten tahto tulee vaaleissa huomioon otetuksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Työkyvyn parantaminen sote-palveluin

Sunnuntai 9.1.2022 - Anni-Inkeri Törmänen

Työkyky on oleellinen asia kaikille työikäisille ja sillä on vaikutuksensa myös eläkeiän hyvinvointiin.

Työelämässä olevien työkyvystä kannattaa pitää huoli. Työterveyshuolto on hoitanut tätä tehtävää menestyksellisesti. Työpisteiden turvallisuudesta ja ergonomiasta ei kannata tinkiä. Työpaineet nykytyöelämässä ovat kuitenkin suuret ja useilla ahkerilla työntekijöillä ja yrittäjillä jää omasta hyvinvoinnista huolehtiminen vähiin.

Kotona lapsiaan, ikäihmisiä ja läheisiään hoitavilla ei useinkaan ole suhdetta työterveyshuoltoon. Toisia hoitaessa omasta terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen meinaa usein unohtua. Olisi hyvä muistaa, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole itsekkyyttä, vaan takaa pitkällä tähtäimellä hyvän hoidon kotona hoidettaville.

Työttömänä oleville kuuluu lakisääteisesti terveystarkastukset. Pitkään työttömänä olleilla on usein joitakin terveysongelmia tai sosiaalityön tarpeita, joihin tarvitaan apua, ennen kuin pysyvä työllistyminen mahdollistuu. Työttömien terveystarkastukset eivät ole tavoittaneet nykyisin läheskään kaikkia työttömiä työnhakijoita. Tähän tulee kiinnittää huomiota, jottei hoitamattomat sairaudet viivytä työhön pääsyä kohtuuttomasti. KELAlla on hyvin tarjolla kuntouttamismahdollisuuksia, jos työnhakijoita osataan niihin ohjata. Työttömien terveystarkastuksiin keskittymiset ja erikoistumiset ovat tarpeen, jotta saadaan jälleen työntekijöitä yhteiskuntaamme.

Hyvinvointialue yhdessä kuntien ja työterveyshuollon toimijoiden kanssa ovat avainasemassa siinä, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen saataisiin nykyistä paremmin jokaisen asiaksi.

Työkyvyn tukemisen palvelut tulee nostaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella yhdeksi keskittymisen kohteeksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Pohjois-Pohjanmaa kokonaisuutena aluevaaleissa

Lauantai 8.1.2022 klo 14:19 - Anni-Inkeri Törmänen

Koko Pohjois-Pohjanmaa on yhtenä vaalipiirinä näissä aluevaaleissa. Päätöksentekoon tarvitaan kokemusta, kehittämismyönteisyyttä ja rohkeutta katsoa koko maakunnan laajuisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen kokonaisuutta.

Jokainen voi siis vapaasti harkiten tehdä valintansa ja äänestyspäätöksensä kaikkien Pohjois-Pohjanmaalla aluevaaleissa ehdolla olevien kesken. Kunnittain ei ole olemassa kiintiöitä aluevaltuustoon, vaan äänestäjät ratkaisevat nämäkin vaalit. Aluevaalit ovat uudet vaalit, joten koko vaalipiirin hahmottaminen ja suhteellisen vaalitavan tunteminen on merkityksellistä.

Keskusta toimii siten, että ihmisten usein tarvitsemat lähipalvelut pystytään tuottamaan laajassa maakunnassamme jokaisessa kunnassa. Erikoispalveluita pystytään hakemaan kauempaakin, mutta lähipalveluilla tarkoitetaan jopa koteihin annettavia palveluita.

Kotiin annettavat palvelut ovat usein inhimillisin tapa auttaa ja yhteiskunnalle edullistakin. Näitä palveluita kannattaa vahvistaa sähköisin palveluin, jotta jokaisen palvelutarpeen vuoksi ei tarvitse palvelua tarvitsevan lähteä liikkeelle.

Lapsiperheille annettava kotiapu on sekä sosiaalihuoltolain mukaista kotiapua että perhetyötä. Palveluiden saatavuudessa on kunnittain suuria eroja. Tavoitteeni on tehdä lapsiperheille mahdollisimman helpoksi tavoittaa tarvitsemansa tuki ja apu oikea-aikaisesti. Pikkulapsiperheissä hetkelliset uupumiset eivät ole harvinaisia. Näissä tilanteissa avun pyytämisen kynnys saattaa nousta liian korkeaksi. Yhteiskunnan tulisi olla varmistamassa apu tällaisiin tilanteisiin.

Omaishoitajien lain suomat vapaat jäävät monesti pitämättä. Hoitosuhde on usein läheinen ja hoidon tarve vaativa, josta on vaikea irrottautua vapaan pitoon, vaikka mahdollisuutta siihen teoriassa tarjottaisiinkin. Vapaan pito on tärkeä sekä hoitajan että hoidettavan kannalta. Yhteiskunnan tulee tehdä työtä, että vapaiden järjestäminen tehdään nykyistä helpommaksi ja vaivattomammaksi.

Ikäihmisten kotihoito on pitkään ollut jo suuntauksena. Työ on vaativaa. Olosuhteet vaihtuvat ja kotihoidon työntekijöiden tulee pystyä sopeutumaan monenlaisiin tilanteisiin. Riittävät resurssit ja kotihoitotyön arvostuksen nostaminen ovat tärkeitä, jotta laadukas ja turvallinen kotona asuminen voidaan taata mahdollisimman pitkään kaikkialla Pohjois-Pohjanmaalla.

Näillä ajatuksin kohti aluevaaleja.

Kommentoi kirjoitusta.